Habisol

Esittelyssä Cannes ja Iles de Lérins -saaret

Tutustu tarinaan Cannesin loistokauden alkuvaiheista ja kaupungin nähtävyyksistä. Kesähelteellä Cannesin saaret ovat viehättävä retkeilykohde joko omalla veneellä tai vesibussilla.

Tänä päivänä Cannes on yksi Rivieran tunnetuimmista kaupungeista. Vuoteen 1834 saakka se oli pieni kalastajakylä, jota ei oltu edes merkitty kartalle. Kylä muodostui kolmen tien varteen rakennetuista kalastajien taloista, linnasta kukkulalla ja majatalosta, jossa tarjoiltiin kalasoppaa. Nimi Cannes tulee sanasta ”les cannes” = kaislat, sillä alun perin kaupunki oli kaislojen ympäröimällä suoalueella.



Kylän teki tunnetuksi Ison-Britannian lordikansleri Brougham, joka oli sairaan tyttärensä Eleonoren kanssa matkalla Nizzaan sen lempeän ilmaston vuoksi parantelemaan keuhkosairauttaan. Hän ei kuitenkaan päässyt määränpäähänsä Nizzassa raivoavan koleraepidemian takia ja joutui pysähtymään Cannesiin. Aluksi Brougham oli hyvin pettynyt, mutta oleskeltuaan Cannesissa viikon, hän osti tontin ja rakennutti siihen talon, jonka nimeksi tuli Villa Eleonora. Tämä talo on vieläkin olemassa, useaksi asunnoksi remontoituna Avenue du Docteur Picaudilla.



Yläluokkaiset englantilaiset ottivat Broughamista esimerkkiä. Kerrotaan, että he jopa mieltyivät Cannesiin enemmän kuin Nizzaan, jonne ”alaluokka” oli asettautumassa. Britit toivat jopa pihanurmikoillensa tarvittavan turpeen kotimaastaan laivoilla, joita varten Cannesiin tarvittiin uusi satama. Broughamin tiedetään saaneen Kuningas Louis Philippeltä miljoona frangia (33 kertaa suurempi summa kuin koko kaupungin budjetti oli) uuden sataman rakentamiseen. Kuninkaallisetkin pitivät Cannesista. Kuningatar Victorian pojat Leopold ja Edward, keksivät Cannesin huvielämän ja viettivät aikaansa siellä.

Brougham kuoli v.1868, kaksi vuotta ennen rautatien tuloa seudulle, mikä merkitsi idyllin loppua.



Nykyisin n. 70.000 asukkaan Cannes on etupäässä tunnettu joka toukokuisista filmifestivaaleistaan ja muista kansainvälisistä konferensseista. Historian ensimmäiset filmijuhlat oli määrä pitää v.1939, mutta sodan takia ne peruttiin ja ensimmäiset pidettiin lopulta vuonna 1946.

Cannesin ydin on palmujen reunustama rantabulevardi La Croisette. Cannesin valokuvatuin maamerkki on rantabulevardille v. 1982 rakennettu Festivaalipalatsi, jota paikalliset kutsuvat ”Bunkkeriksi”. Monet turistit haluavat tulla kuvatuksi pääovelle johtavalla punaisella matolla. Palatsin ympärillä oleville katukivetyksille on upotettu kuuluisuuksien kämmenenjälkiä.

Festivaalipalatsia vastapäätä on Liberté-aukio, jolla seisoo lordi Broughamin patsas. Aukiolla pelataan petankkia, pidetään toria ja sen laidalla on kahviloita plataanien varjossa. Alueen takana on Cannesin kuuluisa tori Marché Forville, josta saa päivittäin tuoreita vihanneksia, kasviksia, kukkia sekä muita herkkuja. Rantabulevardin itäpää kaartuu Pointe de la Croisette -niemeen, jonka kärjessä on kesäisin toimiva Palm Beach Casino. Se on rakennettu keskiaikaisen linnan raunioille.

Kaupungin huvivenesatamasta nouseva Cannesin vanha kaupunki, Le Suquet, on entinen Canois Castrumin roomalaiskaupunki. Alueen sydämessä sijaitseva kirkko, Notre-Dame de l'Espérance, on valmistunut v. 1648. Vanhassa kaupungissa on myös munkkien 1000-1100-luvulla rakentama linna, jossa nykyisin toimii museo, Musée de la Castre. Siellä on eri puolilta maailmaa kerätty arkeologinen ja kansantieteellinen kokoelma, jossa on mm. pukuja Tyynenmeren saarilta, Aasian taidetta ja afrikkalaisia naamareita. Torniin kannattaa kiivetä katsomaan näkymiä.



Cannesissa on monta kuuluisaa vanhaa hotellia. Ehkä kuuluisin on vuonna 1911 arkkitehti Henri Ruhl’in suunnittelema ja rakennuttama Carlton. Hotellilla on kermakakkumainen ulkoasu ja kaksi mustaa kupolia, joiden mallina olivat kuulemma kurtisaani Belle Otéron rinnat – kaunotar, johon Ruhl oli ihastunut. Carltonilla oli ennen niin hyvä maine, että toisessa maailmasodassa muuan New York Timesin toimittaja pyysi armeijaa säästämään rakennuksen pommituksilta.

Cannesin siisteydestä ja kauneudesta pidetään erityistä huolta ja vuosittain 400.000 kukkaa istutetaan Croisetten varrelle neljä kertaa vuoden mittaan.



Cannesin saaret – Îles de Lérins

Cannesin edustalla on kaksi asuttua saarta, suurempi Île Sainte-Marguerite ja pienempi Île Saint-Honorat, joiden väliin jää vain pieni salmi. Cannesin satamasta on päivittäin laivayhteys saarille. Saarilla vallitsee täysin toisenlainen elämäntapa kuin vilkkaassa kaupungissa. Eukalyptus- ja mäntymetsien siimeksessä on todellinen luonnonrauha.

Roomalaiset kutsuivat Cannesin edustan saariryhmää nimellä Lerina ja nykyisin ne tunnetaan ranskaksi yleisnimellä Îles de Lérins. Saint-Honorat -saari on nimetty roomalais-gallialaisen Pyhän Honoratuksen mukaan, joka kävi saarella 400-luvulla perustamassa luostarin. Saarelle oli naisilta pääsy kielletty. Sainte-Marguerite -saari sai nimensä Honoratuksen sisarelta, joka perusti isommalle saarelle nunnaluostarin. Miehetkin saivat tulla Sainte-Margueritelle, joten sisarukset pystyivät säännöllisesti tapaamaan toisiaan.



Saint-Honorat -saari on vain 400 m leveä ja lähes pinjamäntyjen, eukalyptuspuiden ja sypressien peittämä. Saarella on merkittävä kirkollinen historia. Satojen vuosien ajan saari oli koko eteläisen Euroopan uskonnollinen keskus. Katolinen kirkko omisti suuren osan Välimeren rannikkokaistaleesta, mukaan lukien Cannesin. Parhaina aikoina saarella asui 3700 munkkia ja luostarissa moni merkittävä piispa on saanut koulutusta. Varallisuutensa takia saari joutui usein merirosvojen ryöstöjen kohteeksi eikä se säästynyt paavilliselta korruptioltakaan, joten sen rappiolta ei voitu välttyä.

Nykyään saaren luostarissa asuu n. 40 munkkia. Kirkossa voi vierailla, mutta muuten saari on munkkien yksityistä asuinaluetta. Munkit kasvattavat saarella laventelia, viinirypäleitä ja appelsiineja, ja myyvät tekemäänsä hunajaa ja Lérina-likööriä. 1000-luvulla rakennetun luostarin torni on edelleen nähtävissä saaren ulkomeren puolella.

Sainte-Marguerite -saarella voi tehdä 9 kilometrin kävelylenkin saaren ympäri. Saarella on parikymmentä rakennusta, joista suurin osa on kalastajien asuntoja. Merkittävin on linna, Fort Royal, joka on rakennettu 1600-luvulla ja jonka pohjakerroksessa on merimuseo. Linnakkeen läheltä on löydetty kaivauksissa talojen jäänteitä, mosaiikkeja, keramiikkaa ja seinämaalauksia noin 200-luvulta eKr. Linnassa on tiettävästi vuosina 1687-1698 ollut vankina kirjailija Alexandre Dumas’n kuuluisaksi tekemä Rautanaamiona tunnettu mies, jonka tarina kertoo olleen julman kuningas Ludvig XIV:n salassa syntynyt ja elänyt kaksoisveli. Kerrotaan, että intialainen miljardööri, Vijay Mallya, osti taannoin ainutlaatuisen ”Le Grand Jardin” -nimisen luksuskiinteistön saarelta noin 40 miljoonalla eurolla.

Kesäisin lukuisat huviveneet ajelevat saarten väliselle matalikolle paistattelemaan päivää ja harrastamaan vesiurheilulajeja.



Lähteet:
- Provence ja Ranskan Riviera, Kaupunkikirjat, WSOY
- Insight Guides: The French Riviera
- Wikipedia

Takaisin edelliselle sivulle